fbpx

Stressistä palautuminen

Miten menee? Stressaako poikkeusajan järjestelyt vai ovatko ne kenties antaneet tilan ja rauhan hioa opiskelurutiinit kuntoon?

Moni raportoi, että stressaa. Tämä on sinänsä täysin odotettavaa, sillä monien mukavien asioiden tekeminen on näinä poikkeusaikoina kiellettyä. Kielto koskettaa myös monta hyväksi todettua palautuskeinoa, kun liikuntamahdollisuudet ovat rajalliset ja sosiaaliset tapahtumat lähes olemattomia. Tämän lisäksi, monet opiskelijat ovat raportoineet muun muassa lisääntyneestä työmäärästä opiskeluissa sekä yksinäisyyden tunteista. Tällainen yhdistelmä voi kiihdyttää stressin muodostumista entisestään.

Kuitenkin, onneksi on paljon asioita, joita voidaan tehdä stressin hallitsemiseksi, ja joita poikkeusajan järjestelyt eivät estä. Tämän blogin tarkoitus on muistuttaa arkisista asioista, jotka todistetusti poistavat opiskelun ja työn aiheuttamaa negatiivista stressiä tehokkaasti.

Alla on listattuna neljä palautumisen kannalta erittäin hyödyllistä kokemusta. Itse väitän jopa, että jos näitä kokemuksia saa säännöllisesti, niin elämä tuntuu huomattavasti kevyemmältä. Nämä kokemukset ovat kuitenkin jokseenkin yksilökohtaisia. Jokaisen omaksi tehtäväksi jää siis miettiä, mikä on se konkreettinen tekeminen, olemisen tapa tai harrastus, jonka kautta voi itse tavoittaa nämä psykologiset kokemukset.

1. Psykologinen irrottautuminen opiskelusta
Tämä tarkoittaa henkistä irtaantumista arkipäivän askareista. Silloin ei mietitä opiskeluun liittyviä tehtäviä ja velvollisuuksia vaan ne on suljettu täysin mielestä pois. Stressiä aiheuttavaan asiaan otetaan kunnolla etäisyyttä eli siitä ei mieluusti edes puhuta tai muulla tavoin muistuteta itseä.

2. Rentoutuminen
Rentoutuessa ihmisellä on alhainen virittyneisyyden taso ja myönteinen mielentila. Silloin ei tähdätä mihinkään ulkoiseen lopputulokseen, eikä ole kiire mihinkään. Jos jotain tehdään, se on mukavaa ja tuottaa mielihyvää.

3. Taidonhallinta
Uusien taitojen oppiminen vahvistaa pätevyyden ja hallinnan tunnetta sekä auttaa saamaan emotionaalista etäisyyttä asiaan, joka tuntuu painavalta. Kannattaa myös muistaa, että jos voimavarat vähenevät jollain alueella, kuten opiskelemisen tai kurssityön tekemisen osalta, tilannetta voi kompensoida hankkimalla tai ylläpitämällä voimavaroja jollain toisella elämän osa alueella.

4. Tekemisen kontrollointi
Tekemisen kontrollointi tarkoittaa, että voit itse päättää millaisia asioita, miten ja milloin vapaa ajallasi teet. Jos et pysty vaikuttamaan stressiä aiheuttavaan tilanteeseen (esim. opintojakson tehtävämäärään), hallinnan tunnetta voit saada kontrolloimalla niitä asioita, joihin pystyt vaikuttamaan (esim. illan menot). Valintojen tekeminen itsessään voi itse asiassa olla palauttavaa – tutkimuksen mukaan toiminta voi nimittäin olla palauttavaa ihan vain sen perusteella, että siihen on ryhdytty omasta halusta.

Milloin sinä koet irtautuvasi opiskeluista ja muista arjen askareista? Milloin rentoudut tai opit uusia taitoja? Entä hallitsetko vapaa-aikaasi? Toivottavasti pohdinnat näiden kysymysten äärellä tuovat jatkossa sinulle yhä enemmän hyvää oloa.

Kuva: Sanni Riihimäki

Sini-Sofia Savola
Psykologi
Podcastaaja, Psykologiaa ja kaikenlaista -podcast

Facebook
LinkedIn

Tsekkaa myös nämä!

Merkityksellisen työn äärellä: Haastattelussa Attendo

Merkityksellisen työn äärellä -juttusarjassa haastatellaan yrityksiä, jotka tarjoavat työmahdollisuuksia korkeakoulutaustaisille osaajille. Haastattelimme nyt Attendoa, joka on Suomen johtava hyvinvointialueiden kumppanina toimiva, julkisten

Lautapelejä, rajoja ja rakkautta

Antoisa työharjoittelu ja kesätyö lastensuojeluyksikössä avasivat paitsi silmät, myös oven työelämään ja antoivat suunnan sosionomin uralle. Tutustu Eerika Pakan urapolkuun. Kaupallisessa yhteistyössä

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *