Eteenpäin elämässä korona-ajasta huolimatta

Korona-aika on ollut opiskelijoille monin tavoin raskas. Sairastumisriskien minimoiminen ajoi nuoret aikuiset koteihinsa välttämään sosiaalisia kontakteja. Opetus on järjestetty pääosin etänä ja opiskelijaelämään kuuluvat tapahtumat jätetty kokonaan järjestämättä. Vaikka tilanne onkin vähitellen parantumassa, suuri osa opetuksesta tapahtuu edelleen tietokoneiden välityksellä. Elämässä on tullut vastaan koronan lisäksi myös muita odottamattomia tilanteita. Opiskelijat Noora ja Susanna kertovat miten he ovat selviytyneet korona-ajan opiskelusta neljän seinän sisällä, ja miten elämä on poikkeuksellisessa tilanteessa jatkunut.

”Kaikkea ei voi oppia etänä”

Noora opiskelee Turun ammattikorkeakoulussa sairaanhoitajaksi. Noora aloittanut koulun tammikuussa 2021, jolloin kaikki tapaamiset ja tutustumiset järjestettiin etänä alusta alkaen. ”Keväällä järjestettiin jo jonkin verran lähiopetusta, mutta edelleen opetusta pidetään suurimmaksi osaksi etänä. Sitseille tai approille en ole vielä päässyt. Tilanne on tosi mälsä, sillä odotin kovasti uusien ihmisten tapaamista, tutustumista ja ryhmäytymistä. Omasta porukasta olisi saanut tukea opiskeluun. Tämän puuttuminen harmitti tilanteessa kaikista eniten.”

Koulun puolelta tutorointia järjestettiin Zoomin kautta, ja opiskelijoita neuvottiin omatoimiseen ryhmäytymiseen etänä. Kasvotusten tapaaminen kiellettiin. Tilanne aiheutti sen, että kynnys olla yhteydessä opettajaan laski ja ryhmän tukea kaivattiin entistä enemmän. Ryhmätehtävät jouduttiin tekemään jakamalla työt osiin.

”Lähi- ja etäopetuksen vuorottelu on vieläkin osittain epäselvää, eikä etukäteen aina ole saatavilla tietoa ollaanko tällä viikolla koululla vai kotona. Opiskelumuoto voi vaihdella myös saman päivän aikana. Tilanne aiheuttaa tarpeetonta stressiä, ja etäopiskelu vaikuttaa myös keskittymiseen. Tuntien seuraaminen on helpompaa lähiopetuksessa, joten nyt itseopiskelun työmäärä kasvaa.” kuvailee Noora.

Noora kiittelee avomiehensä tukea opiskelun ja stressin kanssa pärjäämiseen. ”Vertaistukea ja voimaa olen saanut tätä kautta. Koulun puolelta tukea olisi voinut tulla enemmän. Varmistelua siitä, että kaikki ovat pysyneet kurssilla mukana. Koulun alussa tarjottiin ainoastaan opinto-ohjaajan yhteystiedot.”

”Tilanne on kaikille opiskelijoille tosi tylsä. Tietokoneet ja nettiyhteydet eivät aina toimi, eikä sairaanhoitajaksi opiskellessa kaikkea voi oppia etänä.” Noora toteaa. Positiivisia puolia tilanteesta löytyy onneksi myös. ”Mukavaa on se, että kouluun matkustamiseen ei tarvitse käyttää aikaa. Aamuisin voi nukkua pidempään, kahvia on kotona aina saatavilla, ja kesken luentojen pystyy liikkumaan ympäri asuntoa. Lisäksi olen saanut luokaltani pari hyvää ystävää.”

Tavoitteet kirkkaana mielessä

Susanna Kalliosto opiskelee liiketaloutta Haaga-Heliassa. Kallioston kiinnostuksen kohteina ovat yrittäjyys, markkinointi ja myynti sekä psykologia. Kalliosto nimeää itse korona-ajan suurimmaksi syyksi, miksi alunperin lähti opiskelemaan. ”Ravintola-alalla työskennelleenä korona antoi mahdollisuuden pysähtyä ja pohtia, mitä tulevaisuudelta oikeastaan haluaa. Näin syttyi inspiraatio lähteä opiskelemaan liiketaloutta.”

Yksityiselämässä Kalliosto koki samanaikaisesti korona-ajan aiheuttamaa eristäytyneisyyttä raskaampia tapahtumia. ”Entinen kumppanini menehtyi, siskontyttöni joutui vakavaan auto-onnettommuuteen, ja kaiken lisäksi isäni joutui sairaalahoitoon. Olen aina ollut huono opiskelemaan. Kun hänen isänsä taisteli omasta hengestään, sain kerrottua hänelle, että hei iskä mä pääsin kouluun.”

Elämänmyönteinen ja positiivinen asenne on tuonut Kalliostolle voimia. ”Joka päivä tapahtuu kamalia asioita. Silloin ei saa pysähtyä, vaan jaksaa uskoa omaan tekemiseen ja pitää se päämäärä mielessä. Omasta tekemisestä täytyy pitää kiinni. Tällä ajattelulla pystyin menemään vaikeassa tilanteessa eteenpäin.”

Monimuoto-opiskelijana korona-ajan etäopetus ei tuntunut Kalliostolle vieraalta. Ryhmäporukat olivat todella kannustavia ja yhteyden luominen muihin opiskelijoihin onnistui etänäkin. Toisinaan ryhmähenkeä pidettiin yllä viinilasien äärellä viikonloppuisin, ja sosiaalista kontaktia saatiin juttelemalla koneiden välityksellä etäopiskelujen jälkeen. Uusia kavereitakin tuli tätä kautta. ”Sosiaalisesta mediasta piti kuitenkin välillä pitää taukoa, kun kaikki tapahtui laitteiden välityksellä verkossa.” Kalliosto täsmentää.

Nooran tavoin myös Kalliosto nimeää koulumatkojen poisjäämisen positiiviseksi asiaksi. Opetusten välissä pystyy käymään paremmin ulkoilemassa tai esimerkiksi pidemmillä lounailla. Aterioita voi nauttia useammin ja pysyy paremmin aktiivisena. Normaaleja sosiaalisia kontakteja Kalliosto kertoo kuitenkin kaipaavansa.

Kuten Nooran koulussa, myös Kalliosto sai koululta ohjeen olemaan avuntarvetilanteissa yhteydessä opinto-ohjaajaan. Opinnot sujuivat mallikkaasti, mutta Kalliosto hakeutui raskaiden kokemustensa vuoksi koulupsykologille, ja sitä kautta YTHS:lle. ”Yritän aina ajatella asiat paremman kautta, ja voimavarani kyllä tuntuivat riittävän. Mietin kuitenkin, että parempi käydä asiat läpi nyt, etteivät ne tule vastaan elämässä myöhemmin. Sain todella nopeasti tukea heidän puoleltaan, iso kiitos siitä.”

Kalliosto kannustaa muitakin opiskelijoita pitämään pään pystyssä elämäntilanteesta riippumatta. ”Vaikeimpiakin hetkinä pitää muistaa arvostaa itseään. Yrittää löytää niitä ihania asioita ympäriltään. Pidä tarvittaessa taukoja, ja ota se ensimmäinen askel, esimerkiksi liikunnan muodossa. Muista myös tavoitella rohkeasti useampaa kuin yhtä asiaa. Avaa ympäristösi ja löydä uusia asioita itsellesi.”